Veljensä hoteissa ja ystäviensä varoilla elänyt Aleksis Kivi muistelee saavutuksia ja vastoinkäymisiä, onnea ja ahdinkoa, ystäviä, perhettä, kirjallista elämää, rakkautta ja onnen kokemista. Takana on myös käynti Lapinlahden sairaalassa. Mielessä käyvät alati vanhat ja uudet säkeet, ja ennen muuta kysymys siitä, kirjoittaako hän enää mitään?Hannu Mäkelän Kivi on mestarillinen kuvaus Aleksis Kiven viimeisistä ajoista. Kivi ei elämänsä loppuaikoina pajon puhunut, mutta Mäkelä näyttää suvereenilla tavalla Kiven intensiiviset ja impulsiivisesti poukkoilevat mielenliikkeet, halun olla kiinni elämässä ja jäsentää kaikkea koettua tavalla, joka tekisi lyhyeksi jääneestä elämästä merkityksellisen.Kielellisesti Kivi on nautittava aikamatka kansalliskirjailijamme aikaan ja mielenmaisemaan."Kiven kieliparren ja sanajärjestykset löydettyään Mäkelä antaa mennä, komeasti, juhlii, kuin nautiskelisi. Lukija jää kielen vangiksi. Elämäkertaromaanin poljento, rytmin kuuntelu houkutteli lukemaan tekstiä ääneen, niin runsasta ja mehukasta se on, kaikkine uusmaalaisine paikallisväreineen; lopulta se on kuin vuolasta proosarunoa, pitkän romaanin täydeltä."Satu Koskimies, Helsingin Sanomat 17.8.2010"Hannu Mäkelän Kivi on mestarillinen kuvaus Aleksis Kiven viimeisistä ajoista. Kiven intensiiviset ja impulsiivisesti poukkoilevat mielenliikkeet, halun olla kiinni elämässä ja jäsentää kaikkea koettua tavalla, joka tekisi lyhyeksi jääneestä elämästä merkityksellisen. Kielellisesti Kivi< on nautittava aikamatka kansalliskirjailijamme aikaan ja mielenmaisemaan."Puoli kaupunkia/Espoo 2.9.2010"Jonkinlainen nerollinen huimaus on vallannut Mäkelän, joka vikkelänä ukkona juoksee kiinni jo lentoon karkaavat ja tuulten tuivertamat hapertuvat sanat. Mäkelän Kivi on ihme, ei enempää eikä vähempää."Matti Kuusela, Aamulehti 25.9.210"Mäkelä kirjoittaa Kiven kielen rytmiin kaunista suomea, kieltä, jonka alkutaipaleelle Kivi itsensä uhrasi."A.P., Viva 2010/10"Mäkelä hallitsee suvereenisti Kiven runollisen ilmaisun jäljittelyn, tälle ominaiset kielikuvat, kerronan rytmin ja sananparren. Hannu Mäkelä kirjoittaa Kivestä komeasti tämän kieltä mukaillen."Risto Rasilainen, KD-Kristillisdemokraattinen viikkolehti 7.10.2010"Mäkelä kuvaa Kiven elämän viimeisiä vaiheita hyvin käytännönläheisesti mutta samalla runollisesti. Mäkelän Kivi kuuluu syksyn kirjasadon aateliin."Hannu Waarala, Keskisuomalainen 10.10.2010"Hannu Mäkelä on tavoittanut kansalliskirjailijan mielenliikkeet, kielen rytmin ja poljennon uskottavasti."TNL, Mäntsälä 7.10.2010"Kivi-fanit nauttinevat kielestä, poljennosta ja rytmistä, juhaneista ja eeroista."Tutta Särkkä, Seura 2010/43"Juuri se että Mäkelä mukailee uskottavasti Aleksis Kiven käyttämää kieltä nostaa romaanin aivan eri sfääreihin kuin jos se olisi yleiskielellä kirjoitettu. Mäkelän oivallus viljellä kivimäistä vanhahtavaa kielipartta on nerokas, kansalliskirjailija muuttuu patsaasta lukijaa lähelle tulevaksi ihmiseksi."Juhani Rantala, Kansan Tahto 11.11.2010"Hannu Mäkelä liikkuu Kiven pään sisällä, hänen ajatusmaailmassaan, muistoissaan ja toiveissaan aidosti ja rehellisesti vangiten lukijan Kiven aikaan ja kieleen."Maarit Huovinen, Terveyspalvelut 2010/4"Hannu Mäkelä kuvaa herkästi puhekyvyttömän kirjailijan ajatusmaailmaa. Hieno, ajatuksia herättävä teos, vaikeasta aiheesta."Aulis Hietalahti, Kalajoki 2.3.2011"Hannu Mäkelän Kivi on huikea sukellus kansalliskirjailija Aleksis Kiven sielunmaisemiin."Leena-Maija Tuominen, Eläkkeensaaja 2011/4