Köyhän pojan koko todellisuus murenee yhdessä päivässä.Hän menettää uskollisen koiransa, kadottaa sisarensa, joutuu pakenemaan henkensä edestä mustien sotureiden joukkoa ja kyseenalaistamaan sen, kuka on ystävä ja kuka vihollinen. Syrjäisellä saarella hän saa yllättäviksi liittolaisikseen toiset yksinäiset: laumastaan eroon joutuneen delfiinin ja pakkoavioliittoa paenneen papittaren tyttären. Mutta miten niin epätodennäköinen ja vähävoimainen kolmikko voisi säilyä hengissä karun saariluonnon armoilla ja uhmata sotajoukkoa? Keitä salaperäiset mustat soturit oikein ovat, ja mitä he pojasta haluavat? Entä millaisen salaisuuden kätkee arvokas pronssinen tikari, jonka hän sai kuolevalta mieheltä?Miten hirvittävää oli olla ihminen ja joutua elämään siinä kammottavassa, loimottavassa kuumuudessa! Maissa eivät aaltoilleet viileät, vihreät rakkolevämetsät. Siellä ei ollut syviä, pimeitä metsästystienoita. Delfiinin teki mieli temmata poikaa kylkievästä, sukeltaa hänen kanssaan hohtelevan sinisyyden läpi ja näyttää pojalle, millaista oli olla delfiini, yhtä meren kanssa.