Schindlerin listan kuopuksen tarina

Koskettava, maailmalla huikeaa kiinnostusta herättänyt tarina pienestä puolalaispojasta, joka selviytyi holokaustista Oskar Schindlerin avulla. Väkevä lukukokemus avaa pienen pojan näkökulman toisen maailmansodan aikaisiin juutalaisvainoihin.

Leon Leyson oli vain kymmenvuotias, kun natsit valtasivat Puolan ja hänen perheensä pakotettiin Krakovan gettoon. Uskomattoman tuurin, sinnikkyyden ja rohkeuden avulla poika selvisi natsien vainoista. Leysonin seitsenhenkisestä juutalaisperheestä viisi pelastui Oskar Schindlerin avulla. Poika joka pelastui on ainoa Schindlerin pelastaman lapsen kirjoittama muistelma. Kertomus vangitsee ainutlaatuisella tavalla pienen pojan viattomuuden äärimmäisessä ahdingossa.

Leon Leyson (syntymänimeltään Leib Lezjon) syntyi 1929 Puolan juutalaiseen perheeseen. Kun Saksa miehitti Puolan 1939, perhe joutui ensin Varsovan ghettoon ja lopulta pahamaineisen Amon Göthin johtamaan Plaszówin keskitysleiriin. Perheen viidestä lapsesta kaksi menehtyi natsien vainoissa, muu perhe pelastui päästyään Oskar Schindlerin Emalia-tehtaaseen töihin. Leon oli niin lyhyt, että joutui seisomaan puulaatikon päällä ylettyäkseen hoitamaan konetta. Sodan jälkeen Leysonit muuttivat Yhdysvaltoihin, jossa Leon opiskeli ja työskenteli opettajana, meni naimisiin ja sai kaksi lasta. Oskar Schindlerin hän tapasi sodan jälkeen vain kerran, vuonna 1965. Vaikka oli kulunut 20 vuotta ja Leon oli jo 35-vuotias perheenisä, Schindler tunnisti hänet heti "pikku Leysoniksi". Leon Leyson ei puhunut lapsuudestaan lähes 50 vuoteen. Vasta Schindlerin lista -elokuvan herättämä laaja kiinnostus sai hänet vihdoin kertomaan kokemuksistaan. Loppuelämänsä ajan hän luennoi aktiivisesti mm. kouluissa ja yliopistoissa. Leon Leyson kuoli 12. tammikuuta 2013. Hän oli luovuttanut kirjansa käsikirjoituksen kustantajalle juuri edellisenä päivänä.