Kertomus matkasta kohti oivallusta, että elämässä tärkeintä ei olekaan vain tunnollisuus ja hyvyys tarvitaan myös iloa.

Claire Dederer etsi joogasta helpotusta selkävaivoihinsa, mutta päätyi pohtimaan omia ja koko sukupolvensa käsityksiä siitä, mitä merkitsee olla hyvä äiti, tytär, ystävä tai vaimo. Dederer oli niitä 1970-luvun lapsia, joiden äidit olivat karanneet etsimään itseään . Tyttäristä sen sijaan kasvoi tunnontarkkoja suorittajia, joita ohjasi pakottava tarve olla hyvä: he ostivat vain luomua, loivat kodeistaan virikkeellisiä ympäristöjä ja valmistivat vauvanruoat itse vaikka usein ahdistuivat pienessä maailmassaan.

Jooga vaativine asentoineen kuitenkin opetti Dedererille, että tasapainon menettäminen voi elämässä joskus olla arvokkaampaa kuin molempien jalkojen pitäminen tiukasti maan pinnalla.

"Parhaimmillaan Deder on joogasta kirjoittaessaan. Elämänkerrallisen aineksen joukkoon punoutuu runsaasti tietoa joogan historiasta, filosofiasta ja keskeisestä lähdekirjallisuudesta sekä erilaisista joogamuodoista. Myös kuvaukset joogasalien sosiaalisista ilmiöistä sekä erilaisista joogaopettajista ja -harrastajista ovat herkullista luettavaa."
– Marjo Jääskä, Opettaja 2012/38