Ensi kertaa Suomen taiteen kultakauden kaikki taiteenalat rinta rinnan.

Canth ja Leino, Gallen-Kallela ja Schjerfbeck, jugendtalot ja ateljeehuvilat, Sibelius, Prinsessa Ruususen häämarssi... 1880-luvun ja itsenäistymisen välisenä aikana luotiin iso osa kaikkien taiteenalojen klassikoista. Miten käsitys kultakaudesta muuttuu, kun nähdään sen koko kuva?

1880-luvulla nouseva kansallishenki kannusti taiteen pariin, mutta samaan aikaan ulkomailla opiskelu oli välttämättömyys, sillä oppilaitoksia ei ollut. Pienen kansan kaikki kyvyt otettiin käyttöön mesenaattien varoilla. Luovat ihmiset tekivät rohkeita loikkia uusille taiteenaloille. Tällaisena aikana eri alojen taiteilijat muodostivat yhteisöjä, tukivat ja rakastivat toisiaan sekä kilpailivat toistensa kanssa. Muutamassa vuosikymmenessä taide harppasi realismista modernismin kynnykselle, yksilöt ylittivät itsensä ja kansallistaiteilijoita syntyi. Kirja kertoo kultakaudesta, yhteiskunnasta sen taustalla jayksityiskohtaisemmin eri taiteenalojen kehityksestä.

FT Elina Seppälä ja dosentti Mikko-Olavi Seppälä ovat kulttuurihistorian tutkijoita ja tietokirjailijoita. Työparina he täydentävät toisiaan: Mikko-Olavin aloja ovat teatteri, kirjallisuus ja populaarikulttuuri, Elinan puolestaan taidehistoria, musiikki ja kulttuuridiplomatia.

Elina Seppälä

Suomen kultakausi

Suomen kultakausi